Graafinen suunnittelija on lenkki asiakkaan ja tämän asiakkaiden välissä

Minusta on aina jännittävä hetki lähettää asiakkaalle ensimmäiset vedokset logosta, esitteestä tai tapahtuman mainoksesta. Löytyykö niiden joukosta mieleinen ehdotus vai onko palattava vielä suunnittelupöydän ääreen ja kokeiltava jotain ihan muuta?

Usein vedoksistani joku on päätynyt lopulliseksi tuotteeksi asti, mutta varsinkin ensimmäisinä yrittäjyysvuosinani koin suurta epäonnistumisen tunnetta, jos asiakas hylkäsi kaikki ensimmäiset ehdotukseni.

Kokemuksen karttuessa olen ymmärtänyt, ettei asiakkaan hylkäämissä vedoksissa ole ollut kyse ehkä niinkään epäonnistumisestani graafisena suunnittelijana, vaan kenties “vika” onkin ollut itseni ja asiakkaan välisessä kommunikoinnissa tai erilaisessa näkemyksessä – ja jälkimmäisessäkin tapauksessa ongelma palautuu siihen kommunikointiin: jokin on minun ja asiakkaani välisessä viestinnässä mennyt pieleen, jos en ole onnistunut nappaamaan hänen näkemystään.

Graafinen suunnittelu on nimittäin paitsi luovaa hommaa, myös mitä suurimmassa määrin asiakaspalvelua ja kommunikointia – niin kuin käytännössä oikeastaan kaikki yritystoiminta on.

Graafisen suunnittelijan on tunnettava asiakkaansa ala

Edustamani yritystoiminta on B2B- eli business to business -liiketoimintaa. Asiakkaani ovat siis yleensä yritysasiakkaita. Kovinkaan monilla yksityishenkilöillä ei normaalisti ole tarvetta logolle, esitteille, kirjan tai lehden taitolle, julisteille ja muulle vastaavalle. Sen sijaan yritykset ja yhdistykset tarvitsevat visuaalista viestintää omien asiakkaidensa, jäsentensä tai muiden sidosryhmiensä suuntaan. Sellaisessa viestinnässä graafisen suunnittelijan asiantuntemuksesta on heille hyötyä.

Graafisena suunnittelijana ja visuaalisena viestijänä minun on kuunneltava asiakkaani tarpeita ja ymmärrettävä, mitä hän haluaa. Yleensä hän edustaa täysin eri alaa kuin itse edustan. Jotta voin viestiä siitä ymmärrettävällä tavalla, minun on perehdyttävä siihen, mistä asiakkaani toiminnassa on kysymys.

Jos siis teen esimerkiksi logon, otan selvää, millaiselle yritykselle se tulee. Jos teen teatterimainoksen, minun on tunnettava näytelmän juoni ja tiedettävä, millainen esitys on tulossa. Jos teen levynkannet, olisi tutustuttava laulajaan ja/tai yhtyeeseen ja olisi hyvä kuulla sitä musiikkia, jota levy sisältää ja pyöritellä levyn laulujen sanoituksia.

Graafisen suunnittelijan on tunnettava asiakkaansa asiakkaat

Palvellessani yritys- ja yhdistysasiakkaita en kuitenkaan palvele pelkästään heitä vaan myös heidän asiakkaitaan. Asiakkaani lisäksi minun on siis katsottava asiaa myös heidän asiakkaidensa näkökulmasta. Millainen on se porukka, jota asiakkaani haluaa tavoittaa? Mikä minuun vetoaisi, jos olisin itse asiakkaani asiakas? Mikä minut pysäyttäisi? Mikä minua puhuttelisi?

Luovuutta ja mielikuvitusta vaaditaan siis muussakin kuin lopullisen visuaalisen tuotteen toteutuksessa. Eläytymiskyvystä ja ihmistuntemuksesta on paljon hyötyä, kun graafisena suunnittelijana olen lenkki asiakkaani ja hänen asiakkaidensa välissä.